Taalla sita ollaan Sisiliassa. Oli kylla aika rankkaa tulla italialaisella yojunalla Roomasta ensin Terminille ja sielta Agrigentoon. Ei siina muuten mitaan, mutta yojuna hoykytti oikein kunnolla ja nukkuminen jai aika vahaiseksi. No en onneksi pudonnut pedista, silla talla kertaa ei ollut mitaan laitaa.
Mutta oli taas kylla niin ihania ihmisia. Mun hytissa oli 3 italialaisnaista, joista kukaan ei puhunut englantia. Heista yksi oli kanssa tulossa Agrigentoon ja han otti mut sitten hoiteisiinsa. Tultuamme Terminin asemalle, Agrigenton juna olisi ollut juuri tulossa siihen toiselle raiteelle, mutta han lahti mun kanssa hakemaan mulle lippua. Myohastyttiin siita junasta ja sitten olikin kahden tunnin odotus.
Olisin tarjonnut hanelle kahvit, mutta siinapa kaivikin sitten niin, etta han tarjosi minulle. Ei ollut yhteista kielta, mutta niin sita vaan juteltiin kaks tuntia junaa odotellessa. Mun fast talk lause-ja sanakirjasta ei kylla ole mitaan hyotya. Siina on ollut hieman eri prioriteetit, kun loytyy kylla kaannokset sukupuolielimille, mutta ei sanota, etta mita on yrittaja tai elain.
Junan ikkunasta katselin Sisilian mahtavia maisemia. Taalla on aika vuoristoista, vahan niin kuin Uudessa Seelannissa, mutta varitys on enempi ruskea. On jo kaikki sato korjattu ja maa aika kuivaa.
Ale oli laittanut viestia, ettei se hemmetin yolautta otakaan matkustajia ensi yona. Joudun olemaan siis taalla toisen yon, eika mun hostellissa ole tilaa. Taidan menna leirinta-alueelle, joka on lahella kreikkalaisia raunioita ja hieman lahempana Porto Empedoclea. Viiminen bussi sinne menee puol ysi ja lautta lahtee vasta puolen yon maissa. Soitan sinne kuitenkin ensin ja kysyn, etta saako sielta taksia vai meneeko vaikeaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti