Good Old Town

Old Town Hostel is as nice as I remembered. Nothing fancy, but clean and in good location. Warm shower, free wi-fi and tea&toast breakfast. That's all I need.

Phuket Town has clearly more tourists today than year ago. Many new shops, cafes and restaurants have opened in the area and where ever I walked, some other farang were around too. And that's fine as long as the town does not become a circus like Patong. At least the bars are not the girly-bar type, although a lot of the cafes and restaurants are western.

I also noticed that tuk-tuks have become bigger. New tuk-tuks are huge. I wonder if that is because the old ones could not carry the big westerners anymore. Or maybe people are becoming more wealthy and now they can afford bigger vehicles.

I visited Phuket Marine Biological Centre yesterday. They are located behind the Phuket Aquarium and there you can see some sea turtles. I had a chat with couple of the researches that work in the endangered marine species division. Really nice people. In the sea turtle project we will be collecting some skin samples for them and also we will provide all our information to them as well.

Then I got a guided tour around their sea turtle area. They have one fairly large pool with a beach for olive ridley captive breeding program, which unfortunately has not produced any eggs in 10 years. But apparently there is a small mating area in the pool, so maybe some time in the future there will be eggs also. They are also working on artificial fertilization project. Which is also very difficult.

They had few injured turtles, mainly green turtles and olive ridleys. Most problem being fishing hooks. Injured turtles are fed with sea weed and additional vitamins. There are 4 smaller pools with couple hundred green turtle babies from 3 months to little over 1 year old. These little fellows were very active swimming around the little pool.

The survival rate is about 50% even in captivity where protected from predators. It is not problem free to breed turtles in captivity, but their belief is that these turtles have a better chance of survival as they will be released to the sea when they are bigger. I nature only 1 hatchling in a 1000 survives to adulthood. But do the turtles raised in captivity behave the same as the ones born on the beach is the big question or do they lose some of the natural insticts. Researhers are studying this, but it will propably take a long time to get results. Sea turtles mature in 15-25 years depending on the species, so it is a long wai to see if they return to the beach to nest successfully.

In our sea turtle conservation project in Thailand, we let nature take its course as we believe that this is the best way. We protect the nests on the beach and by education out in the sea.

Today I will move to one of the Northern beaches of Phuket, Nai Yang beach. I will stay at Pen Siri House near the beach. But the beach is not why I am going there. I will volunteer two days at a dog rescue centre Soi Dog near by. Yes, this is my holiday week before the project work. Doing nice things, like volunteering to help dogs, is my kind of holiday. Beaches and pools and things are boring. :)

Patong Beach - Tylsä mesta

Siis tämä Patong Beach. Yhdessä päivässä jo sain tarpeekseni ja lähden huomenna Phuket Towniin. Buukkasin jo huoneen vanhasta tutusta Old Town Guesthousesta. Täällä Patongilla maksan ihan kivasta bungalowista 2000 bahtia/yö. Ihan liian kallista, mutta päätin lomailla pari päivää. Old townissa maksan 550/yö ja siihenkin kuuluu aamiainen. Tosin ei nyt American breakfast niinkun täällä. Mutta kuka sellaista edes kaipaa.

Olen ollut viimeksi Patongilla 2008 pidemmän aikaa. Silloinkin tämä oli mulle vähän liikaa, mutta nyt kun illalla kävelee Bangla Roadilla, se on kuin Las Vegas vilkkuvine valoineen, valotauluineen ja musiikin sekamelskaa. Tyttöbaareja on vierivieressä ja osassa "rock"-baareissa coverbändit esittävät listahiteistä omia versioitaan. Harmi kyllä en enää löytänyt sitä yhtä pientä aidohkoa rokkibaaria, jossa ei ollut tyttöjä, ja jossa bändi soitti omaa musiikkiaan. Se on varmaan työnnetty jonnekin syrjemmälle tai lopetettu kokonaan. Se ei varmastikaan ollut täällä vierailevan turistijoukon suosiossa.

Illalla kävin rannalla syömässä currya. Etsin Loma-ravintolaa, mutta siitä oli vain baari jäljellä. Ravintolat olivat jokseenkin sulautuneet yhdeksi ja samaksi pöytäkasaksi ja kaikki tarjoilijat yrittivät myydä omaa listaansa. Kaikki näyttivät samalta ja varmaan menukin oli sama. Päädyin kuitenkin istumaan yhteen niistä, kun en viitsinyt lähteä etsimään muutakaan. Ruoka oli maukasta.

Pääsyy miksi ylipäätään tulin Patongille oli se, että halusin käydä parissa kaupassa. Etsimääni alusvaateliikettä en löytänyt, mutta kirjakaupat olivat siellä missä ennenkin. Toinen on pieni kauppa Banglalla, jossa on uusia kirjoja ja toinen käytettyjen kirjojen kauppa Rat-u-thitilla. Olen käynyt tässä jälkimmäisessä nyt kaksi kertaa, sillä ensimmäisellä kerralla en löytänyt kuin yhden kirjan. Kävin välillä uusien kirjojen kaupassa, josta ostin kaksi kirjaa. Kirjanälkäni ei kuitenkaan tyydyttynyt sillä, vaan menin takaisin ja löysin 3 kirjaa lisää. Ja kaikki vielä hyviä. Löysin George Owellin 1984, The next 100 years ja Malcom Gladwellin Tipping Pointin. Kaikki kirjoja, joiden lukemista olen pohtinut aiemmin. Nyt on lukemista kuukaudeksi ehkä toiseksikin.

Paljon muuta ostettavaa en sitten ole löytänytkään. Toivottavasti Phuket Townin kaupoissa niitä vielä on. Jotenkin on jäänyt muutamia juttuja, jotka olen todennut hyviksi ja jotka nytkin haluaisin ostaa mukaani saareen. Yksi ihan välttämätön ostos on hyttyskarkote ja haluan juuri sen tietyn vihreän pullon, jossa on luonnollista citronella öljyä. Toinen mitä tarvitsen on vara varvastossut tai vastaavat popot. Merivesi ja hiekalla kävely kuluttavat kengät alta aikayksikön ja on hyvä olla varatossut, sillä Kuraburissa ei ole sopivia. Ja sitten minun pitää ostaa Uuden vuoden lahja.

Viime Uutena Vuotena oli hiukan noloa, kun en ollut tajunnut lahja-arpajaisten sisintä olemusta. Tajusin ihan viime tipassa, että jokaisen piti osallistua lahjalla, eikä rahalla. Meillä ei oikein ollut muuta kuin t-paitoja, joten laitoin meidän puolesta t-paidan ja kassin. Kaikki muut lahjat olivat jotain kotitaloustavaraa ja minusta tuntui, että meidän lahjan saanut henkilö oli todella pettynyt lahjaansa. Noloa. Nyt siis pitää ehdottomasti ostaa lahja, jonka on thaimaalaisten mielestä hieno ja tarpeellinen. Eli se pitää ostaa Phuketista, ei Kuraburista. Pitänee kysyä Lorylta neuvoa lahjan ostamiseen. En luota omaan makuuni tässä asiassa.

Huomenna siis kohti Phuket Townia. Pitää pakata rinkka ja reppu uudestaan ja toivoa, että jaksan kantaa kaiken hankkimani lisäpainon.

Good news In Thailand

I have arrived to Phuket and so has my backbag although it came with a later flight. I was not the only Finnish person who was left without the bag. It was quite funny when they told me that it did not make the flight in Helsinki. My backbag was more ecological than I and it came with the direct flight. :)

So at the airport everyone else had pretty much left and I had to wait 40 minutes for the next arriving flight to get enough people for the minivan. I was entertaining the minivan/taxi sales guys as I was holding the sign while the driver was bringing his car closer. It seemed to be hilarious as 5-6 guys were laughing and pointing at me. I was vey bad sales person and did not manage to get any more people to buy the ticket, so I had to wait.

In the ride to the beach, three people in front were discussing what to see and do in Thailand. They were talking about elephants and two had had exeperience in a elephant training camp and said it was hard work and recommended that the third guy would just go for a elephant riding tour. I had to bite my tounge and not to start explaining why he should not do that, but rather go to an animal sanctuary instead.

But why I actually started to write this post is that I was so positively surprised by The Phuket News paper. Asian newspapers are often full of crime news and convicted people's faces and so this time too, but starting from page 4 there were so many good news that I don't think I have seen in a while, maybe never.

There will be a beach and coral reef clean up day on the December 16th.

2000 buttefflies will be released to wild reserve on November 26th and there are funds raised for the Gibbon project.

Thai man has been arrested in South-Africa for coordinating Rhino horn smuggling.

Two vets from Singapore are arriving to Bangkok to help out their local colleagues to catch snakes and crocodiles.

Ok. This is bad news, but good topic. Two rhino species have gone extinct.

I learned something new about Thailand that every tourist should know, by Thai law guide jobs are for Thai people only. So if you have an international guide, they are not officially lisenced guides. There may be a Thai guide with you, but they are there to prevent the tour operator to be fined. I did not know this. This is a very good tip for responsible travel.

Culture page had a short story about elephants in tourism.

There is an environment page on which they talk about green research, there is a story about horse shoe crab and a Adopt a dog announcement from Soi Dog.

In the weird world (?) page there is a story about a woman who is eating road killed animals. Talk about happy meat. Maybe she has read the book Sick Puppy and was inspired.

I read the newspaper in a cafe, but I had to go and buy it with 20 baht to support it.  Check it out www.thephuketnews.com

Kaksi päivää

Lähden Thaimaahan perjantaina. Ensimmäisen viikon pidän puolittain lomaa, enkä oikein tiedä mitä tekisin. Turistirysät ei kiinnosta, mutta en voi lähteä yhden tapaamisen takia kovin kauas Phuketista. Jo pelkästään paikan valinta, saatikka majoituksen valinta tuottaa tuskaa. Ja pikkuhiljaa pitäisi päättää, jos meinaa.

Tällaista probleemaa ei olekaan ollut aikoihin. Olen jo pitkän aikaa mennyt suurin piirtein saman tien Thaimaan merikilpikonnaprojektiin ja ehkä takaisin päin tullessa pitänyt pari päivää vapaata jossain luonnonpuistossa. Nyt ajattelin, että tarvitsen muutaman päivän irrottautumisen edellisistä projektitöistä ennen keskittymistä seuraavaan haasteeseen. Mutta mutta, en tiedä osaanko. Puuh.

Ehkä olotila helpottuu, kun olen tehnyt jonkin valinnan. Voihan sitä sitten vaihtaa maisemaa parin päivän päästä, jos alkaa tympiä tai jäädä pidemmäksi aikaa jos summamutikassa osuin mukavaan paikkaan. iini-miini-maini-mou...

Mietintöjä Thaimaan projektin alusta

Olen taas pikapuoliin pakkaamassa rinkkaani ja lähdössä vapaaehtoistöihin Thaimaahan. Jo alkuvuodesta päätin, että teen projektitöitä koko kauden ja viime viikot olen pohdiskellut sitä, että miksi oikein olen menossa projektiin ja mitä haluan viiden kuukauden aikana siellä saada aikaan.

Huomaan, että nälkä on kasvanut syödessä. Tuntuu siltä, että minun pitäisi saavuttaa työlläni jotain erityistä, mutta sitten ihmettelen omaa asennettani. Mitä vapaaehtoistyöllä voi viidessä kuukaudessa saavuttaa? Onko sillä mitä teen, oikeasti merkitystä.

Merikilpikonnien suojelutyötä ja ympäristönsuojelutyötä on tehty tässä paikassa jo 16 vuotta, josta saman organisaation kanssa 10 vuotta. Saavutuksia ja vaikutuksia on silti vaikea mitata. Riittääkö omaksi saavutukseksi se, että projekti jatkaa työtään niin kuin aiemminkin?

Vai olisiko hyvä tavoite se, että oppii ymmärtämään paikallisten tavoitteita ja pystyy tukemaan heitä niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Entä, jos ne ovatkin projektin tavoitteiden kanssa ristiriidassa.

Olen kuitenkin hyvin positiivisella mielellä lähdössä töihin. Saaren lähivesille on suunnitteilla useampia meriruohonsuojelualueita paikallisten aloitteesta. Projektiorganisaatiomme ehdotti, että suojelualueisiin lisättäisiin pari meille tärkeää aluetta ja ne hyväksyttiin mukaan. Vau! Hieno fiilis. Vielä ei tiedetä, mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta ehkä viiden kuukauden aikana sen näkee. Nyt ainakin näyttäisi siltä, että olemme paikallisten kanssa samoilla linjoilla. Tuskin maltan odottaa, että pääsen tekemään heidän kanssaan yhteistyötä.

Kirjoitan blogia kauden kulumisesta ja toivon, että monet vapaaehtoiset innostuvat lähtemään mukaan ja katsomaan itse paikan päälle mitä vapaaehtoistyössä saa aikaan.