Linosan saarella

Olin Agrigentossa kaksi yötä, sillä nopea vene lakkasi kulkemasta 15. syyskuuta ja yölautta ei ottanutkaan matkustajia 16. päivä.

No ei se mitään. Netistä valitsemani B&B Terrazzo Sul Corso oli jälleen oikein kiva ja omistaja Daniel oli oikein mukava ja avulias. Paikka oli toisena yönä täynnä, mutta hän soitti puolestani ja varsi mulle bungalowin Camping Valle dei Templistä, noin kilsan päässä Agrigentosta ja lähempänä kuuluisaa temppelien laaksoa. Mökkiin olisi mahtunut 6 ihmistä ja siinä oli mukava terassi. Pääsin myös pulahtamaan pieneen uima-altaaseen. Täällä on 24h reception, joten se oli siitäkin hyvä, että sain toisena päivänä jätettyä rinkkani heidän huomaansa, kunnes taksi tuli hakemaan yhdentoista aikaan illalla. Pyörin koko päivän temppelien laaksossa ja palasin leirintäalueelle viiden maissa. Sitten olikin sinnitteleminen, että auringonlaskun jälkeen jaksoin olla hereillä.

Hieman siinä ehdin olla huolissani, et jos taksikuski ei puhu englantia, eikä mulla ole oikeastaan hajuakaan mihin olen menossa, niin mahdanko päästä mihinkään yöllä. Mutta taaskaan ei mitään hätää. Taksimies osasi hyvin englantia ja vei mut ensin lipputoimistoon ja ajoi vielä autolla lauttaan sisälle saakka, ettei mun tarvinnut kantaa rinkkaa ollenkaan. Oli kyllä sen 25€ väärti, minkä palvelusta maksoin.Ostin lauttaan vain istumapaikan 36 eurolla, kun se on tyhmään aikaan varttia vaille kuusi Linosassa ja ajettelin, et jos on liian mukavat oltavat saatan päätyä Lampedusaan. Tuolikansi oli jäätävän kylmä. Eivät vissiin halua, että ihmiset ovat siinä vaan ostavat kalliimman hyttilipun.

Olin hereillä jo puoli kuusi, ja katselin auringonnousua ulkona ennen kuin seitsemän maissa olimme Linosassa. Ale tuli mua vastaan ja onkin pitänyt siitä asti hyvää huolta. Harva täälläkään puhuu englantia, joten ilman Alea olisi ehkä hieman orpo olo. Kyllä muutkin pelastuskeskuksen ihmisistä puhuvat englantia, mutta meinaavat aina keskenään puhua pelkästään italiaa. Muuten saaressa ei juurikaan englantia puhuta.

Saari on tosi pieni, noin 420 asukasta. Elokuussa on aika paljon italialaisia turisteja, mutta nyt on jo hiljasempaa. Talot on matalia ja kivan värikkäitä.

Pelastuskeskuksessa on tällä hetkellä 6 valekarettikilpikonnaa. Pienin painaa 1.6kg ja suurin 42kg. Tuo suurempikin on vasta nuori aikuinen, kun kuulemma kilven oltua noin 70cm pitkä, alkaa ne olla sukukypsiä.Yhtään pesää ei tänä vuonna tälläkään saarella ole. Tosin Ale sanoi, että kaikki heidän tunnetut naaraskilpparit ovat tän vuoden tauolla. Ne pesivät 3 vuoden välein.

Eilen saarelle ilmeistyi ilmeisesti Tunisiasta pakolaisia. Yksi oli karannut poliiseilta ja istui kylän ainoan baarin terassilla nautiskelemassa olutta. Kukaan ei lähtenyt ilmottamaan poliisille, vaan porukka jutteli tyypin kanssa, sillä hän puhui ranskaa ja ymmärsi ilmeisesti jonkin verran italiaa. Tyyppi joi kaljansa ihmisten ihmetellessä ja jutellessa hänen kanssaan. Sitten kun carabinierien auto meni ohi, yksi tyyppi viittoi sitä pysähtymään ja he poimivat kaverin talteen. Hän kuitenkin kävi ensin maksamassa oluensa. Heh. Hiukan nauratti meininki, mutta tapaus oli tietysti taas pitkään ainoa mielenkiintoinen juttu koko saarella. Tänä aamuna noin 12 tyyppiä sitten kävelytettiin merivartioston alukseen ja vietiin ilmeisesti Lampedusaan, jossa sitten mietitään mitä heille tehdään.

Porukan keskeisin puheenaihe on se, että kulkeeko lautta ja milloin. Kausi on päättymässä ja porukka on lähdössä ensi viikolla kotiin. Keskiviikosta sunnuntaihin on luvattu aikamoista tuulta, joten lautta tuskin kulkee. Mulla ei onneksi ole mitään kiirettä. Lähden Alen kanssa sitten samaa matkaa ja menen ehkä Napoliin ja sieltä sitten jonnekin, ja viimeistään 2. lokakuuta Coriin.