perjantai 30. heinäkuuta 2010

Tapahtuman ja matkan suunnittelua

Päivä biologina tilaisuus Nuuksiossa tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Tämä on aivan loistava juttu, sillä se saattaa herättää innostuksen vapaaehtoistyöprojekteihin myös Metsähallituksessa ja muissakin tahoissa. Pidetään peukkuja, että kelit vielä suosii parin viikon päästä.

Italian reissun suunnittelu on alkanut ja katselimme ensimmäiseksi laiva- ja junalippujen hintoja. Tallink on ikävästi pidentänyt korkean sesongin aikaa syyskuun toiselle viikolle, joten saattaa olla, että reissun aloitus siirtyy viikolla. Hintaero yksittäisessä paikassa kun on sen verran suuri. Toki, jos saamme kasaan isomman porukan, niin sitten hinta tasaantuu jonkin verran. Saksan junalipuissa taas hinta on huomattavasti korkeampi viikonloppuisin, joten kannattaa matkustaa viikolla.

Nyt vaan pitäisi päättää, että missä sitä haluaa pysähtyä matkan varrella. Firenze houkuttelisi suunnattomasti, sillä ihastuin kaupunkiin viimeksi. Mutta toisaalta jokin uusi paikka voisi myös olla hieno ja kiinnostava. Pitää tutkia matkaopasta ja katsoa, josko sieltä löytyisi jokin uusi houkutus.

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Päivä biologina Nuuksiossa

Olen palannut Pori Jazz hommista takaisin Helsinkiin ja heti ryhdyin hoitamaan seuraavaa tapahtumaa.

Päivä Biologina Nuuksion kansallispuistossa

Ekomatkaajat (http://www.ekomatkaajat.fi) järjestää Biosphere Expeditionin (http://www.biosphere-expeditions.org) ja Metsähallituksen kanssa yhteistyössä tilaisuuden eläimiin ja luontoon liittyvistä vapaaehtoisprojekteista Nuuksion kansallispuistossa.

Tilaisuus avaa ikkunan kenttäbiologin työhön ja antaa osallistujille mahdollisuuden tutustua tutkimuksessa käytettäviin metodeihin ja välineistöön, kuten GPS-mittareihin, kamera-ansoihin ja telemetriaan, karttaa, kompassia ja kiikareita unohtamatta.

Uhanalaisten eläinten suojeluun liittyvät kansainväliset vapaaehtoisprojektit antavat mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön paikallisen biologin johdolla. Näin vapaaehtoiset voivat olla mukana tukemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä eksoottisissa kohteissa. Nuuksion tilaisuus antaa perustiedot erilaisista vapaaehtoisprojekteista, ja siitä miten esimerksi lomaansa voi yhdistää hyväntekeväisyyden ja uusien asioiden oppimisen.

Päivään sisältyy myös parin tunnin vaellus Nuuksion upeissa maisemissa luonto-oppaan johdolla. Vaelluksen aikana tutustutaan kansallispuiston luontoon, eläimistöön ja kokeillaan eläinten jäljittämisessä käytettäviä laitteita. 

Tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa Nuuksion kansallispuistossa lauantaina 14.8.2010 klo 10 – 16.00. Mukaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia ja osallistumismaksu on 15 €. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostitse osoitteeseen info (at) ekomatkaajat.fi.

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Ekomatkailua ja vapaaehtoistyötä

Tällä kertaa matkailen ihan kotimaassa ja todella ekosti, sillä tulin Poriin bussilla ja asun äidin luona. :) Tulin Porin Jazzeille vapaaehtoistyöhön. Vaihteeksi siis muuta kuin luontoa ja eläimiä. Joustavuuttaa vaaditaan näissä festarihommissakin, kun ei vielä ole tietoakaan työvuoroista, vaikka hommat alkoivat eilen. Tietysti vielä on jazzeilla hiljaista, kun isommat konsertit alkavat vasta ensi viikolla. Toivottavasti pääsen töiltä näkemään edes muutaman keikan. Onneksi kiinnostavia esiintyjiä on vaikka kuinka Toto, Massive Attack, Roots, John Fogerty, NERD, Tori Amos, Melody Gardot, Jätkäjätkät, Veeti jne.

Toki mielessä pyörii jo seuraava ekomatka Italiaan ja Kreikkaan. Ensi kuun alussa pitää ryhtyä tekemään matkavarauksia, jotta saan kohtuuhintaisia laiva- ja junalippuja. Lentäen en enää Euroopan reissulle lähde. Laiva- ja junamatkustamisessa on oma viehätyksensä, eikä se ole lentämistä kalliimpaa, jos on ajoissa liikkeellä. Toki aikaa kuluu enemmän, mutta tärkeintä ei olekaan päästä perille vaan matka.

Tällä kertaa on tarkoitukseni palata Linosan saarelle merikilpikonnien pelastuskeskukseen ja moikkaamaan tuttuja. Sovimme myös, että voin tuoda mukanani pari vapaaehtoistakin, jotka ovat kiinnostuneita merikilpikonnien pelastamisesta. Keskuksessa ei aiemmin ole ollut vapaaehtoisia muualta kuin Italiasta, joten tilaisuus on aika ainutlaatuinen. Kokemuksesta tiedän, että porukka on mukavaa ja elo saarella rentoa. Työtä tuskin on hirveää määrää, mutta samalla oppii valekarettikilpikonnista vaikka mitä.

Ja täytyy tutkiskella matkaopasta ja katsoa mihin kaikkialle muualle sitä tällä reissulla päätyykään. Olisi aika hienoa käydä tutustumassa agritourism-kohteeseen jossain ja tietysti taiteeseen. Eihän Italiaan voi mennä ilman, ettei kävisi upeissa taidemuseoissa. Kirkoista löytää myös paljon upeaa taidetta, eikä yleensä edes tarvitse maksaa siitä huvista.

Kreikassa en ole aiemmin käynytkään ja kun se viime vuonnakin jäi väliin, on pakko mennä tällä reissulla ja mennä tutustumaan Ateenan lähellä olevaan kilpikonnien pelastuskeskukseen ja pariin muuhun projektiin ja tietysti Kreikan saariin.

Matkan suunnittelu ja odottaminen ovat mukava osa matkaa. Tässä vaiheessa voi haaveilla erilaisista paikoista ja pohdiskella matkan eri puolia ja nauttia innostuksesta.

torstai 1. heinäkuuta 2010

Hiljainen kausi

Viimeinen yö rannalla meni ihan rattoisasti, kun ensin yksi merinahkakilpikonna piipahti, muttei pesinyt. Parin tunnin päästä karettikilpikonna pesi Liletillä, ja käytimme Tomin kanssa reilusti aikaa pesäpaikan piilottamiseen, sillä muuten se olisi ollut helppo nakki ryövääjille. Puoli kolmen aikaan näin pienen naaman hiekassa ja kaivelin hieman hiekkaa ympäriltä ja lopulta oli 15 merinahkakilpikonnan poikasta kasassa. Mittasin kymmenen ja päästin kaikki maailmalle. Hieno lopetus tälle projektireissulle.

Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että kausi on hiljaisempi kuin viime vuonna. Mutta viime vuosi olikin ihan loistavan hieno. Koko kauden aikana rannoilla oli 237 aktiviteettia, joista 98 oli vahvistettuja pesiä ja 75 ei-vaihvistettuja eli emme nähneet munia. Se oli 53 pesää enemmän kuin 2008. Pesiviä naaraita tunnistettiin 56 ja niistä oli uusia 31: 17 merinahkakilpikonnaa ja 14 karettia. Kaikkiaan pesiviä naaraita oli 25 enemmän kuin edellisvuonna.

Toivottavasti ne kaikki palaavat ensi vuonna ja saamme myös uusia. Itse en ole varma pääsenkö ensi vuonna käymään tässä projektissa ollenkaan, mutta toivottavasti. Ja toivon, että ensi vuonna projektiin tulee myös joukko uusia vapaaehtoisia. Projekti tarvitsee joka vuosi apua rannan partioinnissa maaliskuun puolivälistä elokuun loppuun.