Kilpikonnauutisia

Kaipaan kovasti Thaimaan projektiin ja kilpikonnien pariin, mutta täällä sitä vaan palellaan Suomen pakkasissa. Onneksi kuitenkin kilpikonnista kuulee uutisia ystäviltä, vapaaehtoisilta ja muista viestimistä.


Kurjaa on se, että Thaimaan projektissa, samoin kuin koko Thaimaan läntisellä rannikolla, ei ole yhtään kilpikonnan pesää tällä kaudella. Vaikea tietää mistä se johtuu, mutta ehkä omituisella säällä on jotain sen kanssa tekemistä.

Omituinen uutinen kilpikonnista oli tällä viikolla se, että tuttavani Italiassa löysivät Agrigenton rannalta merinahkakilpikonnan. Tämä on tietääkseni ihan ensimmäisen kerran kun Italiassa törmätään rannalla merinahkakilpikonnaan.

Kilpikonna ei näyttänyt ulkoisesti loukkaantuneelta, mutta saattaa olla, että yöllinen pommikalastus on sekoittanut sen pään. Vaikea sitä on sanoa, mistä syystä tämä reilut 250kg painava kilpikonna oli rannalle joutunut. Onneksi Agrigentossa on eläinten pelastuskeskus, jonne kilpikonna oli sitten viety toipumaan.

Sitten alkoi kiireinen satelliittipaikantimen etsiminen. Merinahkakilpikonnat tunnetusti eivät pysy hengissä vankeudessa, joten aikaa paikantimen löytämiseen ei juurikaan ole. Välimerellä yleensä on totuttu pienempikokoiseen valekarettikilpikonnaan, joten merinahkakilpikonnan kokoista systeemiä ei meinaa mistään löytyä. Olemme jo kyselleet Karibialta saakka, mutta toistaiseksi paikanninta ei ole löytynyt.

Miksi paikannin sitten halutaan? Satelliittipaikantimella saataisiin ainutlaatuista ja hyvin harvinaista tietoa merinahkakilpikonnien liikkeistä Välimerellä. Tämä laji ei pesi Euroopassa, vaikkakin niiden tiedetään uivan Walesin ja Skotlannin rannikoille asti. Merinahkakilpikonna sietää huomattavasti kylmempiä vesiä kuin muut lajitoverinsa.

Saatiin paikanninta tai ei, niin tämä merinahkakilpikonna palautetaan pikapikaa takaisin Välimeren aaltoihin. Ainakin sille laitetaan id-tunnistimet, joita sitten ehkä joskus tulevaisuudessa ihmetellään Afrikan rannikolla, jossa se toivottavasti pesii (jos se nyt on naaras eikä uros).

Luin myös mielenkiintoisen pikku-uutisen lehdestä. USA:ssa oli tutkittu valekarettikilpikonnia ja niiden kykyä suunnistaa magneettikenttien avulla. Kilpikonnien altaassa oli vaihdettu magneettikenttiä vastaamaan tiettyjen paikkojen kenttiä ja kilpikonnat olivat uineet kimpassa eri suuntaan, kun magneettikenttää oli muutettu. Tämä tutkimus tuo lisätietoa hieman siihen mysteeriin, että miten kilpikonnat löytävät kymmenien vuosien jälkeen takaisin syntymärannoilleen pesimään.