Kohti pohjoista

Lumi on kuulemma jo tullut Helsinkiin. Veronassa vielä paistaa aurinko ja oli mukavan lämmintä.
Projektiaika on nyt ohi ja pitää sanoa, että se oli aikamoinen pettymys. Tai ehkä odotukset olivat niin korkealla aikaisempin kokemusten pohjalta, että kokemus oli suurempi pettymys kuin ehkä ensikertalaiselle. Olen miettinyt kovasti, että laitanko heille palautetta ollenkaan, kun se ei ole kovin positiivista, mutta olen päättänyt laittaa. Yritän tehdä sen rakentavassa hengessä, mutta veikkaan, ettei sen johdosta tapahdu mitään.

Viimeisenä iltana kuulin vielä, että yksi vapaaehtoisista oli kertonut ihan valheita meikäläisen työpanoksesta. Ymmärrän, että hän sillä pelastaa ehkä omaa nahkaansa, mutta ei tuntunut kovin kivalta. Toki tässäkin pidän mielessä, etten kuullut tätä omin korvin, vaan minulle kerrottiin näin. Sitä tuli kovin epäileväksi jo kaikkien suhteen, kun niin monesta suunnasta kuuli eri tarinaa ja alkoi olla vaikea luottaa kenenkään sanomisiin enää. Lähdin siis aika mielläni pois.

Veronassa minua odotti iso ja lämmin huone ja aamiainenkin oli normaalia italialaista aamiaista parempi, kun oli leipää, jogurttia, mysliä ja mehua, kahvin ja kroissanttien lisäksi. Piti oikein syödä kunnolla, kun en eilen jaksanut lähteä syömään, enkä taida jaksaa tänäänkään. Ikävä flunssa vaivaa.

Ekomatka alkaa siirtyä kohti pohjoista ja kotia. Varasin huomenna yön hotellista Roveretosta. Pienestä paikasta, jossa on kuulemma kuuluisa modernin taiteen museo. Ajattelin ensin mennä Bolzanoon, mutten saanut omaa huonetta hostellista, enkä jaksa kipeänä jakaa huonetta muitten kanssa. Mutta ehkä piipahdan Bolzanossa matkalla Muncheniin, sillä Bolzano on kuuluisuus on jäämies Ötzi. Mutta koska en saanut varattua enää junalippuja netistä, katson sitten lauantaina millainen fiilis on.

Lauantaista tiistaihin olen Munchenissä. En ole käynyt siellä aiemmin ja ajattelin, että tekee hyvää olla yhdessä paikassa muutama yö. Ja Munchenissäkin on taidemuseoita. Tiistaina sitten menen junalla Rostockiin ja sieltä laivalla Helsinkiin. Nyt olen oikein onnellinen, että päätin törsätä ja otin pedin jaetusta naishytistä. Olis ollut aika kurjaa olla tuolissa kaksi yötä kipeänä.

Olen oikeastaan aika mielelläni jo menossa kotiin päin. Varmaan ensimmäistä kertaa matkoillani. :)