Roomaan lentäen :(

Hirveän sisäisen taistelun jälkeen luovutin ja ostin lennon Helsingistä Roomaan. Harmitti ihan vietävästi, mutta näköjään 2 viikkoa ennen matkaa on aika mahdotonta saada kohtuuhintaisia lippuja laiva-juna-yhdistelmällä Roomaan. Jos olisin ollut lähdössä matkaan yksin, olisin saattanut siitäkin huolimatta lähteä seikkailemaan ja ostaa juna/bussiliput sitä mukaa matkalta. Aikaa olisi mennyt varmasti huomattavasti enemmän kuin suunnittelin, mutta olisin todennäköisesti päässyt Roomaan alle 300 euron. Netistä en enää saanut matkaa alle 400 euron. Lentolipun hinta yhteen suuntaan oli 140€.

No, ei mahda mitään. Sen kanssa on vaan nyt elettävä. Saavun Roomaan siis torstaina 2. syyskuuta ja menen samantien moikkaamaan tuttuja Coriin. Cori on kyllä Italian maaseutua ihan parhaimmillaan. Tykkään vanhasta kaupungista vuoren rinteestä. Sen pienistä kujista ja vanhoista kivitaloista. Siellä on myös yllättävän paljon historiallisia nähtävyyksiä. On hauskaa bongailla vanhojen temppeleiden raunioita ihmisten pihoilla ja taloissa ja eksyä kaupungin sokkeloisilla kujilla.

Paikallisissa ravintoloissa saa erinomaista ruokaa ja viiniä alle 10 eurolla ja aamun cappucinon saa eurolla. Ystävilläni on myös pieni oliivilehto ja siinä vieressä on alue, joka on ollut pitkään hylättynä, mutta nyt ystävieni organisaatio on ryhtynyt palauttamaan tälle alueelle paikallista puita ja kasveja. Mahdollisesti ehdin parin päivän aikana auttaa tässä projektissa. Vaikka suurin osa ajastani menee varmasti Thaimaan merikilpikonnaprojektin viime kauden raportin viimeistelyyn ja seuraavan kauden suunnitteluun.

Odotan innolla paluuta Coriin ja Italiaan. Ajatus saa hymyn huulilleni.

Päivä biologina -tilaisuus Nuuksiossa

Päivä biologina -tilaisuus Nuuksiossa sujui lauantaina tosi hyvin, vaikka aamupäivän sade ja ukkonen hieman hidasti tahtia.

Oli kyllä huonoa tuuria, että just eilen piti ukkostaa ja sataa aamupäivän, kun perjantaina valmistelu Nuuksiossa sujui hienossa auringonpaisteessa. Tosin parin tunnin kävely 30 asteen lämmössä olisi voinut olla aika hurjaa, joten ehkä aamun sade oli kuitenkin se parempi vaihtoehto. Se ei loppujen lopuksi haitannut hirveästi, kun muutimme aikataulua ja söimme lounaan lounastuvalla.

Meillä oli mukana 12 reipasta luonnosta ja vapaaehtoistyöstä kiinnostunutta osanottajaa, joita ukkonen ja sade ei ollut pelottanut jäämään kotiin. Yksi osanottaja oli juuri palannut Bioshperen Altain lumileopardiprojektista ja kaksi oli lähdössä pikapuoliin Hodurasiin sukeltamaan. Yksi nuori pari miettii ensi keväänä lähtöä Karibian merikilpikonnaprojektiin, yksi pari oli ensimmäistä kertaa tutustumassa Nuuksion luontoon ja pari osanottajaa ovat kehittämässä vastuullista matkailua Suomessa. Yhdistävänä tekijänä oli kaikkien kiinnostus luonnonsuojeluun.


Aamupäivän aikana kerroimme vapaaehtoisprojekteista ja tutustuimme tutkimusprojekteissa käytettävään laitteistoon. Tutuksi tulivat jäljittimet, tunnistimet, mittauslaitteet, kompassi, kiikarit, gps, kartta ja jopa myrkyn poistaja.

Iltapäivällä ohjemassa oli opastettu kävelykierros Nuuksion kansallispuistossa. Touko, meidän oppaamme, kertoi puistossa asuvista eläimistä ja ekosysteemistä. Opimme muun muassa, että Mustalamme turvemättäiden alta voi sukeltaa, liito-oravapariskunnalla voi olla 10 pesäkoloa, lehmukset Nuuksiossa ovat alueen vanhimpia puita ja että uroshirven kakkapapanat ovat eri muotoisia kuin naaraan. 

Päivän aikana ei mitenkään ehtinyt kertoa kaikkia hauskoja tarinoita Nuuksion kansallispuistosta eikä vapaaehtoisprojekteista, mutta pitäähän sitä jättää jotain myös seuraavaan kertaan. Toivottavasti osallistujat saivat päivästä kuitenkin pienen kipinän vapaaehtoisprojekteihin ja lähtevät Nuuksioon tai muihin kansallispuistoihin myös omatoimisesti.

Italian alkumatkan suunnitelma tehty

Olen surffaillut SiljaTallinkin, Finnlinesin, Deutche Bahnin, Trenitalian, Siremarin, Ferrylinesin, Alitalian, ebookersin, Meridianan ja Hotelworldin sivuilla ja vihdoin on Italian matkan ensimmäiset 2 viikkoa suunniteltu. Hinnoistakin on jokin arvio, tosin junamatkojen hinnat vaihtelevat päivittäin ja lopullisen hinnan näkee vasta varauksen tehdessään.

Onhan se harmittavaa, että ekologisempi laiva-juna vaihtoehto on paljon kalliimpi kuin nopea lento kohteeseen. Jos katsotaan pelkästään lippujen hintoja, tulee ekologiselle matkalle Helsingistä Linosan saareen Italiassa hintaa noin 376€. Aikaa matkaan kuluu lyhimmillään 4,5 päivää. Tämä siis yhteen suuntaan.

Saareen asti ei pääse lentämällä, mutta lähisaarelle Lampedusalle pääsee ja todennäköisesti vielä saman päivän aikana sieltä voi ottaa nopean veneen Linosalle. Lentojen menopaluu hinnaksi tulee noin 380€ ja venematka on noin 40€ suuntaansa, joten lentämällä pääsee yhteen suuntaan noin 166€ halvemmalla. 

Hitaasti matkustettaessa kuluu toki rahaa myös ruokaan ja juomaan. Miksi ihmeessä siis kukaan haluaa matkustaa 4-5 päivää laivalla ja junalla kun kerran lentämälläkin pääsee? Minä! Lentäminen vaan on ympäristön kannalta niin paljon huonompi vaihtoehto. Ja minun mielestäni matka alkaa siitä, kun suljen kotioven. Nautin matkustamisesta, enkä pelkästään perille pääsemisestä ja oleskelusta määränpäässä. Vaikka määränpää, Linosa, onkin erityisen mieluinen, sillä saan tehdä töitä merikilpikonnien hyväksi ja nähdä ystäviä pitkästä aikaa.

Pidän merellä olosta ja nautin maisemien katselusta junan ikkunasta. Kuka se oli, joka sanoi "hitaasti matkustettaessa sielukin ehtii mukaan"?

Tapahtuman ja matkan suunnittelua

Päivä biologina tilaisuus Nuuksiossa tuntuu kiinnostavan ihmisiä. Tämä on aivan loistava juttu, sillä se saattaa herättää innostuksen vapaaehtoistyöprojekteihin myös Metsähallituksessa ja muissakin tahoissa. Pidetään peukkuja, että kelit vielä suosii parin viikon päästä.

Italian reissun suunnittelu on alkanut ja katselimme ensimmäiseksi laiva- ja junalippujen hintoja. Tallink on ikävästi pidentänyt korkean sesongin aikaa syyskuun toiselle viikolle, joten saattaa olla, että reissun aloitus siirtyy viikolla. Hintaero yksittäisessä paikassa kun on sen verran suuri. Toki, jos saamme kasaan isomman porukan, niin sitten hinta tasaantuu jonkin verran. Saksan junalipuissa taas hinta on huomattavasti korkeampi viikonloppuisin, joten kannattaa matkustaa viikolla.

Nyt vaan pitäisi päättää, että missä sitä haluaa pysähtyä matkan varrella. Firenze houkuttelisi suunnattomasti, sillä ihastuin kaupunkiin viimeksi. Mutta toisaalta jokin uusi paikka voisi myös olla hieno ja kiinnostava. Pitää tutkia matkaopasta ja katsoa, josko sieltä löytyisi jokin uusi houkutus.

Päivä biologina Nuuksiossa

Olen palannut Pori Jazz hommista takaisin Helsinkiin ja heti ryhdyin hoitamaan seuraavaa tapahtumaa.

Päivä Biologina Nuuksion kansallispuistossa

Ekomatkaajat (http://www.ekomatkaajat.fi) järjestää Biosphere Expeditionin (http://www.biosphere-expeditions.org) ja Metsähallituksen kanssa yhteistyössä tilaisuuden eläimiin ja luontoon liittyvistä vapaaehtoisprojekteista Nuuksion kansallispuistossa.

Tilaisuus avaa ikkunan kenttäbiologin työhön ja antaa osallistujille mahdollisuuden tutustua tutkimuksessa käytettäviin metodeihin ja välineistöön, kuten GPS-mittareihin, kamera-ansoihin ja telemetriaan, karttaa, kompassia ja kiikareita unohtamatta.

Uhanalaisten eläinten suojeluun liittyvät kansainväliset vapaaehtoisprojektit antavat mahdollisuuden osallistua tutkimustyöhön paikallisen biologin johdolla. Näin vapaaehtoiset voivat olla mukana tukemassa luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä eksoottisissa kohteissa. Nuuksion tilaisuus antaa perustiedot erilaisista vapaaehtoisprojekteista, ja siitä miten esimerksi lomaansa voi yhdistää hyväntekeväisyyden ja uusien asioiden oppimisen.

Päivään sisältyy myös parin tunnin vaellus Nuuksion upeissa maisemissa luonto-oppaan johdolla. Vaelluksen aikana tutustutaan kansallispuiston luontoon, eläimistöön ja kokeillaan eläinten jäljittämisessä käytettäviä laitteita. 

Tilaisuus järjestetään ensimmäistä kertaa Nuuksion kansallispuistossa lauantaina 14.8.2010 klo 10 – 16.00. Mukaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia ja osallistumismaksu on 15 €. Ilmoittautumisia otetaan vastaan sähköpostitse osoitteeseen info (at) ekomatkaajat.fi.

Ekomatkailua ja vapaaehtoistyötä

Tällä kertaa matkailen ihan kotimaassa ja todella ekosti, sillä tulin Poriin bussilla ja asun äidin luona. :) Tulin Porin Jazzeille vapaaehtoistyöhön. Vaihteeksi siis muuta kuin luontoa ja eläimiä. Joustavuuttaa vaaditaan näissä festarihommissakin, kun ei vielä ole tietoakaan työvuoroista, vaikka hommat alkoivat eilen. Tietysti vielä on jazzeilla hiljaista, kun isommat konsertit alkavat vasta ensi viikolla. Toivottavasti pääsen töiltä näkemään edes muutaman keikan. Onneksi kiinnostavia esiintyjiä on vaikka kuinka Toto, Massive Attack, Roots, John Fogerty, NERD, Tori Amos, Melody Gardot, Jätkäjätkät, Veeti jne.

Toki mielessä pyörii jo seuraava ekomatka Italiaan ja Kreikkaan. Ensi kuun alussa pitää ryhtyä tekemään matkavarauksia, jotta saan kohtuuhintaisia laiva- ja junalippuja. Lentäen en enää Euroopan reissulle lähde. Laiva- ja junamatkustamisessa on oma viehätyksensä, eikä se ole lentämistä kalliimpaa, jos on ajoissa liikkeellä. Toki aikaa kuluu enemmän, mutta tärkeintä ei olekaan päästä perille vaan matka.

Tällä kertaa on tarkoitukseni palata Linosan saarelle merikilpikonnien pelastuskeskukseen ja moikkaamaan tuttuja. Sovimme myös, että voin tuoda mukanani pari vapaaehtoistakin, jotka ovat kiinnostuneita merikilpikonnien pelastamisesta. Keskuksessa ei aiemmin ole ollut vapaaehtoisia muualta kuin Italiasta, joten tilaisuus on aika ainutlaatuinen. Kokemuksesta tiedän, että porukka on mukavaa ja elo saarella rentoa. Työtä tuskin on hirveää määrää, mutta samalla oppii valekarettikilpikonnista vaikka mitä.

Ja täytyy tutkiskella matkaopasta ja katsoa mihin kaikkialle muualle sitä tällä reissulla päätyykään. Olisi aika hienoa käydä tutustumassa agritourism-kohteeseen jossain ja tietysti taiteeseen. Eihän Italiaan voi mennä ilman, ettei kävisi upeissa taidemuseoissa. Kirkoista löytää myös paljon upeaa taidetta, eikä yleensä edes tarvitse maksaa siitä huvista.

Kreikassa en ole aiemmin käynytkään ja kun se viime vuonnakin jäi väliin, on pakko mennä tällä reissulla ja mennä tutustumaan Ateenan lähellä olevaan kilpikonnien pelastuskeskukseen ja pariin muuhun projektiin ja tietysti Kreikan saariin.

Matkan suunnittelu ja odottaminen ovat mukava osa matkaa. Tässä vaiheessa voi haaveilla erilaisista paikoista ja pohdiskella matkan eri puolia ja nauttia innostuksesta.