Olin aika lailla yllättynyt siitä, että Kefaloniassa ei juurikaan ole suomalaisia turisteja. Kummallista, kun Kreikka on niin suosittu matkakohde ja kun tännen tulee kuulemma ihan suora lentokin kerran viikossa.
Mun ensivaikutelma Kefaloniasta oli, että täällä on vihreää ja korkeuserot ovat aikamoiset. Samin satamaan tullessa ihastelin kukkuloiden huippuja jonkin aikaa ennen kuin huomasin yhdessä kohtaa joukon tuulimyllyjä. Eivätkä ne mielestäni pilanneet maisemaa ollekaan. Ennemminkin ajatukset olivat positiivisia.
Argostoli on Kefalonian pääkaupunki, mutta eipä mikään suuren suuri paikka. Olin myös hieman pihalla, sillä pitkästä aikaa mulla ei ollut hajuakaan mihin olen menossa, enkä ymmärrä kielestä mitään. Kirjoituskin on ihan vierasta, eikä siitä voi päätellä mitään. Onneksi kaikki ovat puhuneet ihan hyvää englantia.
Majapaikkani on ihan Argostolin keskustan tuntumassa. Vivian Villa on mukava ja tasokkaampi paikka, kun mitä olen tottunut projekteissa. On oma keittiö ja parveke. Keli vaan ei ole ollut koko aikana kauhean hyvä. Yhtenä päivänä kävelin siltaa pitkin noin tunnin verran vastakkaiselle puolella ja silloin aurinko paistoi tosi lämpimästi. Muuten on ollut pilvistä ja sateista.
Projektien puolesta tämä reissu on hieman erilainen, sillä Fiskardon projekti on juuri jäänyt talvitauolle ja toiset projektit ovat vasta suunnitelmatasolla, joten en päässyt tekemään mitään vapaaehtoisten töitä.
Kävimme katsomassa rakennusta, johon projektin on tarkoitus tehdä vastaavanlainen museo kuin mitä Fiskardossakin on ja sen lisäksi community centre. Muitakin ajatuksia on vaikka kuinka, mutta kaikki tarvitsevat rahoitusta.
Puhuttiin paljon senioreiden vapaaehtoisohjelmasta ja mahdollisesta nuorison musiikkifestivaalista, mutta suunnitelmat ovat vasta alkuvaiheessa.
Kävimme katsomassa erilaisia majoitusvaihtoehtoja vapaaehtoisille ja pohdiskelimme millaisia vapaaehtoisia projekti kaipaisi tähän alkuun. Lähes kaikki tapaamani ihmiset ovat käyneet Suomessa ja jotkut osaavat jopa jonkin verran suomea.
Fiskardo on paikkana hyvin viehättävä, mutta vaikutti aivan täysin turistikylältä. Hirveä määrä purjeveneitä rannassa ja enimmäkseen englantilaisia kahviloissa. Kuulin puhuttavan lähes ainoastaan englantia. Ihan pari ihmistä puhui kreikkaa.
Argostolissa on paljon enemmän paikallista elämää ja vähemmän turismia. Tietty nyt on kausi lopuillaan ja meininki voisi olla täysin toinen heinä-elokuussa.
Kreikkalainen vieraanvaraisuus saa meikäläisen hieman vaivaantuneeksi. En oikein tiedä mitä sanoa, kun tarjotaan lounaat ja illalliset, viinit ja kahvit. Kerran tai kaksi vielä menettelee, mutta sitten alkaa jo tulla sellanen olo, että pitää kieltäytyä ottamasta mitään.
Tosin sekään ei toiminut, kun sitten tilattiin mun puolesta ja oli pakko joka tapauksessa syödä. Ja ruokahan on oikein hyvää.
Koska keli on ollut hieman huono, on tullut kerättyä voimia Ateenaan ja siellä nähtävyyksien kiertämiseen. Mulla ei ole minkäänlaista opaskirjasta, joten pitänee ensimmäiseksi selvittää mitä kaikkea siellä on ja valita sitten muutamia kohteita.
Sen jo on oppinut mm. Roomasta, että jos yrittää ahtaa kaikki mahdolliset arkeologiset löydöt ja historialliset kohteet yhteen kertaan, alkaa pylväät ja patsaat tulla korvista, eikä sitten enää jaksa ihastella mitään. Parempi keskittyä muutamaan paikkaan, jotta osaa arvostaa niiden ainutlaatuisuutta.
Odotan myös jo sitä, että on vähän rennompi olo, kun on tutun luona. Ja näen taas kilpikonnia. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti